Kun tulin päivän päätteksi kalasatamaan, niin tämä paatti oli laiturissa ja sen nimi oli Norstjärnan ja minun Bellini on North Star. Että sellainen todennäköisyys.

When I came to the harbour ther was this boat, her name was Nordstjärnan which North Star is North Star (like my Bell) in Swedish. Quite a coinsidence.

Day 12 - 37 km 791 togo
N 63 29,968
E 22 18,123
~ ~ ~

Tälle päivälle vain yksi tunnus. Aallokkoa - onneksi pääsääntöisesti myötäistä. Silti melominen avomeren reunalla käy työstä. Nyt ei pitkä matala ranta vaimenna aalltoja, vaan nopeasti madaltuva ranta nostaa jyrkän ja korkean aallokon. Jos rantaa ei näe minun silmänkorkeudelta, ollaan noin metrisessä kuopassa.

Kanootti toimi luotettavasti. Kertaakaan ei sen kanssa tullut ongelmia. Samoin tuplamutkamela toimi hyvin, nyt kun siihen on tottunut.

Yksi täpärä tilanne oli. Lähestyin kivistä niemeä ja jo kaukaa näytti, että pienen laakean kallion ja rannan välistä näyttäisi pääsevän. Kallion meren puolella oli satametrinen muretuvien aaltojen alue, eikä tehnyt mieli kiertää vieläkin ulompaa.

Lähempää rako ei ollut aivan niin rauhallinen. Vähän kyttäsin aaltoja ja lähdin liikkeelle mielestäni rauhalliseen väliin. Aalto hajosi alta liian aikaisin ja käänsi kanootin poikittain. Perään tuli iso tappaja, enkä voinut muuta kuin kallistaa sille pohjaa ja surffasin sivuttain karin ja kivikon väliseen rakoon. Edessä oli kiviä, joita päin olin kylki edellä menossa.

Kun surffi laantui, olin täpärästi kallion ohi ja aloin sutia vauhtia eteenpäin ja pääsin ikäänkuin akanvirtaan kiven taa. Jos joku rannalta katsoi, niin varmaan ajatteli, että olipa hallittu suoritus. Päin vastoin, silkkaa tuuria. Ensi kerralla virsta väärään.

Illaksi Brännsakata fiskehamniin. Rannassa puuhattiin huomiseksi lauantaiksi Fiskedagia, kalan ja kalastajien juhlaa.

Ystävällistä porukkaa kiireidensä keskellä. Eräs mies tuli jututtamaan, kun tein iltapalaa ja sanoi, että on tuolla keittö ja jos haluat suihkuun, sekin löytyy. Pari muutakin kävi jututtamassa. Ihmettelivät melojaa.