Yö ystävän luiona oikeassa sängyssä saunapuhtaana, meriretkimelonnan henki parhaimmilaan. The true spirit of coastal paddling: a warm night in friend's summer place & sauna of course. Day 29 loppupäivä 29 km 178 togo N 59 54,738 E 23 22,322 :) Kun aloin tätä rannikon melontaa suunnitella, oli minulla kaksi paikkaa, joihin halusin poiketa, jos suinkin. Toinen on opettajani ja entisen pomoni Osku Pasasen ja hänen viehättävän vaimonsa Railin mökki Tammisaaren edustalla. Soitin Hangosta heille ja olivat paikalla. Ei kun mela heilumaan. Matkalla opin taas lisää merikortin lukua. Jos karttaan on merkitty silta, mutta ei mitään alikulku- tai muita tietoja, niin on (ehkä) turha lähteä kokeilemaan edes kanootilla. No - virhe oli muutama sata metriä ja tulihan nähtyä kaunis ja lupaava kanava Tvärminnessä. Ai-niin, Hangon itäpuolella pelästytin merikotkan lentoon, komea näky. Hangon ohitus oli jotenkin paineena mielessä pitkään. Nyt on hyvä olo, kun se on takana. Sopivalla kelillä en olisi siitä tullut. Osa paineista tuli varmaan sen vuoksi, että purjehtiessa olen nähnyt Hankoniemen hyvinkin pahana. Toisaalta koko Hankoniemi sai ihan uuden ilmeen kun olen sen nyt mennyt rantoja hipoen. Sataman kuhinasa kun siirryin uimarannan edustalle, alkoi heti yksinäisyys ja oma rauha. Tänne ei pääse kuin kanootilla. Kaukana merellä jyristivät mekaaniset muskeliveneet Hankoon viikonlopun kokoontumisajoon. Kovasti yritin ymmärtää moottoriveneitä ja nähdä jotain hyvää siinä, että haluaa kulkea saariston läpi mahdollisimman nopeasti ja meluisasti. Varmaan siitä saa tyydytyksen. Tuli mieleen tarina eläintarhan apinasta ja apinaa katselevasta ihmisestä. Kumpikin ihmettelee miksi tuo on täällä. Dragsfjärdin kohdalla kuului harvakseltaan erilaisten käsiaseiden laukauksia. Taas tulee mieleen meluamisen tyydyttävä vaikutus. Gorillat karjuu. Silti reissuni päällimmäiset mielikuvat ovat tapaamani lukuisat huomaavaiset ja auttavaiset ihmiset. Tänään melonnan viime kilometreillä tuli Tammisaaren suunnasta keskikokoinen moottorivene, joka hidasti kohdallani, moikkasi ja jatkoi matkaa. Meloessa on aikaa katsella ja kuunnella. No mikä se toinen paikka on? Jos pääsen sinne, niin kerron huomenna. Öitä - nyt saunapuhtaana kuivaan sänkyyn lakanoiden väliin.
perjantai, 27. heinäkuu 2007
Hankoniemi vapautti mielen
Yö ystävän luiona oikeassa sängyssä saunapuhtaana, meriretkimelonnan henki parhaimmilaan. The true spirit of coastal paddling: a warm night in friend's summer place & sauna of course. Day 29 loppupäivä 29 km 178 togo N 59 54,738 E 23 22,322 :) Kun aloin tätä rannikon melontaa suunnitella, oli minulla kaksi paikkaa, joihin halusin poiketa, jos suinkin. Toinen on opettajani ja entisen pomoni Osku Pasasen ja hänen viehättävän vaimonsa Railin mökki Tammisaaren edustalla. Soitin Hangosta heille ja olivat paikalla. Ei kun mela heilumaan. Matkalla opin taas lisää merikortin lukua. Jos karttaan on merkitty silta, mutta ei mitään alikulku- tai muita tietoja, niin on (ehkä) turha lähteä kokeilemaan edes kanootilla. No - virhe oli muutama sata metriä ja tulihan nähtyä kaunis ja lupaava kanava Tvärminnessä. Ai-niin, Hangon itäpuolella pelästytin merikotkan lentoon, komea näky. Hangon ohitus oli jotenkin paineena mielessä pitkään. Nyt on hyvä olo, kun se on takana. Sopivalla kelillä en olisi siitä tullut. Osa paineista tuli varmaan sen vuoksi, että purjehtiessa olen nähnyt Hankoniemen hyvinkin pahana. Toisaalta koko Hankoniemi sai ihan uuden ilmeen kun olen sen nyt mennyt rantoja hipoen. Sataman kuhinasa kun siirryin uimarannan edustalle, alkoi heti yksinäisyys ja oma rauha. Tänne ei pääse kuin kanootilla. Kaukana merellä jyristivät mekaaniset muskeliveneet Hankoon viikonlopun kokoontumisajoon. Kovasti yritin ymmärtää moottoriveneitä ja nähdä jotain hyvää siinä, että haluaa kulkea saariston läpi mahdollisimman nopeasti ja meluisasti. Varmaan siitä saa tyydytyksen. Tuli mieleen tarina eläintarhan apinasta ja apinaa katselevasta ihmisestä. Kumpikin ihmettelee miksi tuo on täällä. Dragsfjärdin kohdalla kuului harvakseltaan erilaisten käsiaseiden laukauksia. Taas tulee mieleen meluamisen tyydyttävä vaikutus. Gorillat karjuu. Silti reissuni päällimmäiset mielikuvat ovat tapaamani lukuisat huomaavaiset ja auttavaiset ihmiset. Tänään melonnan viime kilometreillä tuli Tammisaaren suunnasta keskikokoinen moottorivene, joka hidasti kohdallani, moikkasi ja jatkoi matkaa. Meloessa on aikaa katsella ja kuunnella. No mikä se toinen paikka on? Jos pääsen sinne, niin kerron huomenna. Öitä - nyt saunapuhtaana kuivaan sänkyyn lakanoiden väliin.
Kommentit