sunnuntai, 29. heinäkuu 2007
Kuutamo Intian valtamerellä
Day 30 44 km 134 togo
N 60 00,398
E 24 04,439
:)
Melkein täysikuu, luonnossa hieno kuun silta.
Almost full moon at my sisters place.
Oli hieno melonta. Kova myötätuuli Tammisaaren eteläpuolisessa kapeassa rännissä. Päivän keskinopeus 6,6 km/t. Bellin merikelpoisuus ja rauhallisuus olivat taas kerran loistavia aivan uskomattomissa puuskissa. Tuuli ikäänkuin puhalsi puiden latvojen tasalla, alempana oli helpompaa, kunnes pintaan iski uskomattoman kova puuska.
Saari, jota tavoittelin, on pienen selän ylityksen takana ja sopivalla lounaistuulella aallokko on häijyä. Etenin saari kerrallaan, kunnes näin aallokon riittävän helpoksi ja hujautin selän yli saunarantaan.
Tämä saari on ollut monien purjehdusteni pääetappi. Saari on alkujaan lankomieheni isän hankkima, kun Porkkala palautettiin. Tämä on miehityksen aikainen suomalaisten vartiosaari. Nyt saarta isännöi lankomieheni poika, Jussi. Jussin äiti, nuorempi sisareni kuoli syöpään 49-vuotiaana ja on haudatu Inkooseen. Isosiskoni Johanna osti aikoinaan saaresta itselleen tontin ja rakennutti hauskan mökin, jota pitkään kutsuimme palokunnan letkujden kuivaustorniksi. Ensivisiittini tälle saarelle on 60-luvun puolivälin paikkeilta. Kuin kotiin tulisi.
Sunnuntaina en ylitä Porkkalanselkää. Illan säätietojen mukaan se voisi olla mahdollista, mutta kanootti jää turvalliseen paikkaan odottamaan loppumatkaa. Helsinkiin HeMen kotivajalle en täältä melo päivässä ja maanantaina pitää olla tikkana töissä.
Tuuli puhisee ulkona, sitä on kevyt kuunnella mökin lämmössä.
On hienoa olla näin pitkällä. Loppua kohden varovaisuus vaan tuntuu lisääntyvän. En halua töpätä viime metreillä, on tämä sen verran hieno elämys jo tähän saakka ollut.
Kommentit